sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Jakopää osa 2 ja bensapumppu

Kävin ostamassa 5-25Nm momenttivarren, homma jatkuu. Jos meinaa tyhjistä ruveta koneremppaa tekemään on ihan järkevä budjetoida jonkun verran rahaa pelkästään työkaluihin. käytännössä pari erikokoista momentti räikkää, läjä hylsyjä ja jatkovarsia, muutama erikoishylsy ja vahva tx40 nyt ainakin tulee mieleen.

Osa työkaluista on sen verran erikoisia että lainailin niitä suosiolla kaverilta, esimerkiksi tässä jaksossa esiintyvät öljypumpun lukkorenkaan kiinnittämiseen käytetyt pihdit sekä bensa-ämpärin irroituslaite.

Jakopää loppuun


Ensin öljypumppu kasaan, ei suurempia hämminkejä niinkun voi odottaa kun koottavana on palapeli jossa on kaksi isoa palasta ja kansi :).












.


Öljyä kaikkiin palasiin, palaset paikalleen, merkit vastakkain ja lukkorengas pihdeillä päälle.
Homman pitäisi olla kasassa.




Seuraavaksi sitten jakopään puhdistetuille kontaktipinnoille ohut soiro liimaa. Laitettiin liimaa myös päätylevyn äärireunoihin jotta levy tulisi liimattua jokapaikasta.





Hieman öljyä ohjuritappeihin ja levy paikalleen kevyesti kumivasralla naputellen. Torxit kiinni ja momenttiin. Kumma juttu 2 torxia puuttuu silti vaikka yritin olla anaalisen tarkka putsaus+pussitus+varastointi vaiheessa konetta purkaessa. Sovitaan että ne puuttui jo silloin.




Homma ns. pulkassa muuten. Tältä osin.









Ämpäri irti
Ysi-vitosessa bensaämpäriin pääsee mukavasti käsiksi nostamalla takapenkin ylös. Ysi-kolmosessa olis pitäny irrottaa koko tankki. Eli siis penkki ylös ja vanha ämpäri irti. Aikaisemmin päivällä putsasin uuden ämpärin huolellisesti muovisilpusta ja pölystä sekä kiristin pannat ja banjot.

Vanhat bensaletkut on muuten aivan helvetin jäykässä ja pitää olla todella varovainen ettei porsi kovettuneita muoviosia irroittaessa. Paluuputken sekä lähtöputken valkoiset muoviosat saa vissiin aika helposti hajotettua jotenka niitä kannattaa pyrkiä nostamaan vain ylöspäin samalla kun vääntää keltasta lirpaketta varovasti auki. Tämä onnistui ilman välikohtauksia.

Ämpäri mihin olin tehnyt modifikaatiot oli peräisin tonnarista, epc väitti eri osanumeroa ysi-vitosen ja tonnarin välillä. Ämpärissä kuitenkin oli sama numerosarja päällä. Nopeasti vertailtuna erona saattaa olla tonnarin hieman pitempi pinnan korkeutta mittaava kellukkeen varsi. Noh koska varren vaihtaminen olisi tarkoittanu käytännössä koko ämpärin purkamista alkutekiöihin, otin riskin ja iskettiin tonnarin varrella ämpäri sisään. Pienen puljaamisen jälkeen ämpäri suostui istahtamaan paikalleen tankin pohjalle. Piuhat ja letkut kiinni ja jännittämään. Virrat autoon ja pumppu alkoi surista, startti: auto käynnistyi. Tuntuu toimivan. Bensaa lisää ja mittarin neula nousi.

Käytännössä jos banjo tai joku liitos vähän falskaa sen huomaa sitten vasta kun virtausta tarvitsee enemmän mutta ollaan nyt varovaisen optimistisia tämän muutoksen suhteen. Ei ollut ns. 100% bolt on saada tuo bosch 044 mahtumaan orkkiksen paikalle. Kiitoksia vaan hyvistä neuvoista kavereille. (JouniCSE, Hook).

Jounille muutenkin kiitos avustuksesta koko rojektin rakentelun aikana, kaksi silmäparia on todellakin parempi näissä hommissa kuin yksi.

torstai 27. marraskuuta 2008

Jakopää

Jakopää piti kasailla tälläkertaa.
Olin parts for saabsilta tilannut koko setin ja käväsin marmoritiskiltä hakemassa tuon porsineen torxin tilalle uuden vastaavan. Ei kun kamat pöydälle ja hommiin. Wissin kuvaus hommasta oli kohtuulisen suppea joten hain täältä kuvat hommasta b234 moottorille. Ja ei kun kasaamaan. käytännössä aika suoraviivaista puuhaa, pitää jokseenkin hereillä olla ajoitusmerkkien kanssa. Mitä ei tietenkään tullut taas suoraan kättelyssä oltua. Eli käytännössä tasapainoakselin kauluksissa on kummatkin sekä EXH että INH, pako ja imupuolen merkit. Rattaissa oleva merkki pitää laittaa vastaamaan kauluksessa olevaa merkkiä riippuen siitä kumman puolen ratasta on säätämässä. Tämä meni kuten kuvasta näkyy tietenkin ensin väärin.

Moottori kun istuskelee katollaan pukissa tulee merkit alaspäin, hyvä muistaa seuraavalla kerralla. Nopea oli koota homma kasaan, pienen momenttivarren puuttuessa en vielä päässyt päätylevyä ja öljypumppua asettelemaan paikalleen.

seuraavaksi öljypumppu, päätylevyt stefoineen ja öljypohja paikalleen.

lauantai 22. marraskuuta 2008

Alakerta kasaan

Tänään oli tarkoitus kasailla vähän konetta. Kävin aamulla laittamassa lämppärin varastoon että ei olisi joka paikka niin kylmänä ja puolen päivän jälkeen sitten innolla puuhaamaan.

Ensin laakerit pöydälle ja kappas, puuttuu kiertokankien laakerit kokonaan. Internetin mukaan tampereen motonetistä löytyy setti joten jos sen kävisi hakemassa myöhemmin, jotain teki mieli saada jo valmiiksi, kampiakseli piti asentaa. Ei kun runkolaakerit öljyyn ja paikalleen. Sitten laitettiin vähän lisää öljyä itse kampuraan, rasvaa oli tarkoitus laittaa vähän joka paikkaan ja riittävästi ettei tulisi turhia naarmutuksia. Noh eikun rasvaa ja laakereita ja sitten kampura köllöttelemään paikalleen.

Tässävaiheessa tuli sitten tajuttua että ne öljyruiskut ois tietenkin ollut järkevä laittaa ennen kampuraa paikalleen. Jotenkas ei kun kampuraa nostelemaan pois paikaltaan, näin siinä käy kun tekee taas ja ajattelee myöhemmin.

Öljyruutat sisään ja kampuraa paikalleen ja sitten runkolaakeripukkeja kiristelemään. Kiristysmomentiksi oli ilmoitetti vähän lähteestä riippuen 20Nm + 70-90 astetta. Sanotaanko että varmasti pysyy, sai nimittäin teleskooppivarrella vääntää ihan tosissaan että oltiin edes lähellä 90-astetta. Tämän jälkeen olikin sitten kampiakseli paikallaan kiltisti ja pyöri nätisti.

Tässävaiheessa päätettiin myös öljytä ja tökätä tasapainoakselit paikalleen. Sitten pikainen visiitti motonettiin jossa ilmoitettiin että 9-5 kiertokangen laakerisarjaa ei ole varastossa. Ei ollut ng900 vatsaavaakaan, noh sentää 9000 sarja löytyi pienen kyselyn jälkeen ja päästiin jatkaa rakentelua.

Männät

Sitten männät kaapista pöydälle ja ihmettelemään. Öljyilin ensimäisen männän ja sitä apuna käyttäen laitettiin ensimäinen männänrengas sylinteriin välyksen mittausta varten.
Suhteelisen jäykkä männänrengas meni kohtuulisen helposti sylinteriin ja suostui asettumaan senverran suoraan että hyvällä omatunnolla pääsi mittailemaan välystä. Näytti olevan 0.3 elikkä sallituissa rajoissa.

Seuraava rengas putkeen ja mittaamaan, myös se osoittautui olevan kohdallaan.

Seuraavaksi pääsikin kokoilemaan itse mäntää. Ensin öljyä taas joka paikkaan (päivän teema) ja sitten kasaamaan, sokka heilahti helposti mäntään odottelemaan jonka jälkeen öljyä kiertokankeen ja tappi varovasti paikalleen ja sokka perään.

Tämän jälkeen päästiinkin ennalta hermostusta herättäneeseen vaiheeseen elikkäs renkaitten tumpeloimiseen mäntään. Testailin vähän vanhalla männällä ja renkaalla renkaan kestävyyttä ja työkalun toimintaa ja sitten itse kohteen kimppuun. Aloitin öljyrenkaasta ja parin iteraation jälkeen homma sujui jo kohtuullisesti.
Kiertokangen pultit suojattiin bensaletkun jämäpaloilla
ja mäntä oli valmis seuraavaan vaiheeseen. Seuraavaksi laakeri paikalleen, öljyä ja sitten tiputettiinkin mäntää jo koneeseen. Varoitusken sana, motonetistä ostettu renkaanpuristaja oli hirvittävässä kunnossa suoraan laatikosta repäistynä. Lommolla sekä sormella tuntui selvä pykälä härpäkän alareunassa sisään päin joka ilmeisesti oli syntynyt valmistusvaiheessa. Hiomapaperilla pykälä hiiteen, mäntä pakettiin ja eikun mäntää sylinteriin.
Tämä oli ainakin tarkoitus, käytännössä sai olla todella tarkkana renkaanpuristimen kanssa ettei renkaat plumpsahdellut alareunan välistä dekille. Muutaman yrityksen jälkeen tekniikka hioutui ja mäntä suostui laskeutumaan sylinteriin.

Mäntä kohdilleen, kiinni ja momenttiin. Aikaa tässävaiheessa oli mennyt pari tuntia. Ja työmiehet lähtivät pitsalle.

Pitsan jälkeen sama homma toistettiin kaksi kertaa ja päästiin viimeisen sylinterin kohdalle. Mäntä osoitti uskomatonta vastustuskykyä eikä tahtonut millään mennä sylinteriin sisälle. Pitkän turaamisen jälkeen mäntä vihdoin laskeutui sylinteriin mutta ei kertakaikkiaan näyttänyt hyvältä, tuntui paljon löysemmältä kuin muut kolme.

No eikun mäntä taas ulos ja mittailemaan halkaisijaa, hiipi mieleen ajatus että jos on settiin sattunut 90.5mm sijasta 90.0mm sylinteriin tarkoitettu mäntä. Tässävaiheessa piti pitää pieni paussi ja ottaa pari olutta.

Parin oluen jälkeen takaisin verstaalle ja ykkösmuki irti. Mittailin mäntää vähän joka kohdasta ja täysin näytti lukemat samalta kuin nelosenkin. Renkaiden välyksetkin tuntuivat olevan kohdallaan.


Noh, ykkönen takaisin sylinteriin ja nelosta kasaamaan uudestaan. Tälläkertaa istutus onnistui ensimäisellä yrittämällä (kiitokset Pertsalle avusta ;)) ja mäntä napattiin samantien kiinni kampuraan. Pienen pyörittelyn ja mittailun jälkeen eroa muihin pyttyihin ei sitten enää löytynytkään, homma oli pulkassa!




Lisää öljyä jokapaikkaan ja kone säkkiin odottelemaan seuraavaa ponnistusta, eli jakopään kasaamista.

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Purkua ja pesua


Alunperin tarkoituksena oli kunnostaa alkuperäinen kone, mutta sopivasti sattui löytymään valmiiksi 2.3l T7 lohko joten pitihän se ostaa pois. Seisonta-ajan minimointia. Lohko tulikin sopivasti kotiin kuljetettuna (kiitti PCS) ja suoraan pukkiin ja eikun purkamaan.


Päällisin päin katsottuna lohko näytti olevan hyvässä kunnossa, sylintereissä oli vielä selkeästi näkyvissä hoonausjäljet ja kone pyöri kampurasta kääntämällä. Öljypohjan sisältäkään ei löytynyt lietettä, sihti oli avoinna.


Työkalupakista ei tietenkään löytynyt oikean tyyppisiä hylsyjä runkolaakeripukkien sekä kiertokankien avaamiseen joten ne piti käydä ostamassa.

Suurin osa jakopään kamppeista olikin mukavasti pultilla kiinni, mitä nyt yksi ohjuriratas oli t40 torxilla. No tämä torxihan se tietenkin porsi heti kättelyssä
kantansa pyöreäksi ja sitä eikun sitten ihmettelemään auki. Kevyt ruuvvarilla naputtelu ei kertakaikkiaan tuottanut tulosta joten piti sitä sitten myös käydä hakemassa vastakierretapit motonetistä. Parin katkenneen poranterän sekä yhden katkenneen vastakierretapin jälkeen ko. torxi päätti luovuttaa vihdoin ja sain koko päädyn purettua.

Toinen pääty olikin huomattavasti simppelimpi, eikun vaan torxin irti ja seon siinä. Oman jännityksen tietenkin toi hommaan se että lohko piti nostaa irti Pukista ja roikottaa ilmassa sen aikaa että sai torxit irti. Ketjutalja toimi hyvin ja kattopalkki kesti onneksi :)

Pesuri!

Kaveri lainasi ystävällisesti ultraäänipesuria, kiitti Tero!. Pöräyttelin lohkosta irtoavat kamppeet jotka vielä olivat menossa takaisin kokoamisvaiheessa pesurissa. Hienosti toimii.


männät ja kiertokanget ennen ja jälkeen käsittelyn.







Pesun jälkeen laitoin osiin varastoöljyn pintaan ja varastoin ne minigrip pussissa laatikostoon kokoamista odottamaan.
Kirjottelin tussilla vielä pussin päälle mistä kyseiset kappaleet on kotoisin etten puusilmäisyyksissäni unohda jotain tärkeää.




Päädyt eivät millään mahtuneet pesuriin kuten ylläolevasta kuvasta näkee jotenka otin painepesurin käteen ja kävin pesemässä ne ulkona. puhtaita osia on mukavampi käsitellä, ne ei sotke jokapaikkaa ja samalla näkee niiden kunnon.


Koneistukseen


Tämän jälkeen lohko olikin valmis koneistukseen. Männät mitkä oli tarkotus upottaa koneeseen ovat 0.5mm ylikokoa joten lohko porattiin 90.50mm. Samalla dekkitasosta plaanattiin 0.05mm pois, lähtipähän vanhat tiivisteenrippeet samalla.
Tammer dieselissä oltiinkin ripeitä ja lohko oli valmis parissa päivässä.

Öljysin sylinterit ja laakeripinnat ja pistin lohkon pukkiin odottelemaan kokoamista, jota pääsee harrastamaan näillä näkymin ensi viikonloppuna.

Mielenkiintoista on kyllä ollut homma tähän mennessä, tämä on ensimäinen kerta kun konetta olen kasaamassa jotenkas hieman jännittää mitä tästä tulee. Jos näyttää muuten siltä että mennään metsään jossain kohdin niin saa kommentoida.

Kasaamista odototellessa!

lauantai 15. marraskuuta 2008

Bensapumppu


Tarkoituksena oli päästää vanha bensapumppu viettelemään eläkepäiviä. Tilalle ostin hieman tehokkaamman boschin 044 pumpun. Tehokkaampi tarkoittaa sitten myös isompaa.

Kuvassa oikealla vanha pumppu ja vasemmalla uusi.






Ämpäri

Bensapumppu asutelee tankin sisällä tämäntapaisessa ämpärissä. Katosta tulee läpi bensan paluuletku ja syöttöletku



Ja dremeli laulaa. Ämpärin pohjalta tuli nykästyä vanhan suodattimen rinkula irti. Ämpärin välipohjasta lähti vanhan pumpun kaulus sekä erinäinen osa pientä palaa irti. Hommassa saa olla tarkkana koska pinnankorkeusmittarin ohuet piuhat menee ihan välikannen tuntumassa.

Itse mittarin saranastakin jouduin hiomaan muutaman millin pois että käsi pääsee liikkumaan vapaasti. Tämän olisi luultavasti voinut välttää keskittämällä uuden pumpun reikä hieman eri kohtaan, mutta eihän sitä nyt miettimään näitä hommia viitsi ruveta kun tehdä pitää.






Koska pumppu on myös korkeampi kuin uusi, olisi imureikä istunut ämpärin pohjassa mikä ei luultavasti ainakaan positiivisesti olisi vaikuttanut imutehoon, joten pistin pannan pitämään pumppua tarpeeksi ylhäällä. Ikävä kyllä en löytänyt toista pantaa alapuolelle estämään pumpun pomppaamisen töyssyissä jotenka autoon asti ei kötöstys vielä tänään päässyt.




Myöskin yksi kuparitiiviste uupuu pumpun banjon alta vielä, pitää maanantaina käydä hakemassa. Mallailin vähän uusia bensalinjoja paikalleen, viimeinen letku joka menee t-haarasta ämpärin pohjaan on vielä liian pitkä. Tuossa nyt sitten kuitenkin lähes valmis tuote köllöttelee.




Jatkossa mielummin hieman vähemmän dremelöintiä ja muovia silmään.

Alustaa kuntoon

Reissu täydellä autolla turkuun varmisti mitä tehdään ensimäiseksi: Alusta kuntoon.

Jarrupalaoiksi tilailin EBC redstuffit ja levyiksi Bilteman seksikkäät jäähdytetyt "sportti" levyt.
Aikaisempi kokemus perus paloista sai heittämään vähän kestävämmät pökäleet alle, nimittäin uskon pärjääväni ilman sitä tunnetta mikä tulee kun ohituksen jälkeen jarrutuksessa palan pinta muuttuu lasiksi ja jarruteho katoaa kokonaan.

Alusta

Ysikolkissa oli konin sport kit säädettävillä iskareilla ja madaltavilla jousilla. Tässä oli ongelmana (jos nyt ei lasketa ysikolkin kamalaa yleistä kajakkimaisuutta) pintakovuus jos iskarit oli säädetty niin jämäköiksi että ajaminen oli mukavaa.



Kaveri vinkkasi uudesta iskariteknologiasta jonka Koni oli hiljattain julkaissut, FSD. Noh uusi ja teknologia, kummatkin hienoja juttuja, eikun semmoiset tilailemaan.

Jousiksi näille kaveriksi Eibachin 30mm madaltavat jouset. Noh iskarin ohjeissa kyllä kehoitetaan käyttämään OEM jousia..

Asennusta

Kumma kyllä, vanha 260t ajettu alusta olisi vielä tykännyt olla autossa paikallaan. Etupää vaihtui ilman isompia kommelluksia, mitä nyt yksi jousipuristin porsi, mutta takapää pistikin sitten jo kunnolla hanttiin. Ymmärrettävää sillä takapää istuskelee kokonaan pyöräkotelossa ulkopuolella ja etupylvään yläpää on nätisti konehuoneessa suojassa.

Hitsaus, harvemmin alustan vaihdossa käytetty tekniikka.

Kannattiko

No kyllä kannatti. Jenkkimäinen kuopista pomppiminen ja vaeltelu katosivat. Alusta on jämäkkä mutta ei pintakova, kumma homma F1 säädökset aktiivialustan poistosta itseasiassa poiki jotain hyötyä katukäyttöön.

Tallissa on odottelemassa vielä asennusta hieman järeämmät 2004 vuosimallin kallistuksenvakaajat. Etummaisen vakaajan vaihtaminen onnistuu helpoiten koneen vaihdon yhteydessä jotenkas pitää koittaa malttaa siihen asti.

Projektin alku


Kesän aikana kypsyi päätös automaatti 9-3 aeron vaihtamisesta manuaali laatikolla varustettuun autoon. Tietenkin sen jälkeen mitä kaikkea ysikolkkiin oli tullut ruuvattua kiinni tuntui koko idea täysin järjenvastaiselta, mutta harvoin näitten peltilehmien ollessa kyseessä järki on kovinkaan korkealla listalla.

Joten eikun autoa myyntiin, hiljaista oli. Nettiautosta kerkesi ilmoitus vanheta jo pariin kertaan, toki sitä jos jonkinlaista "vaihdatko tähän baijerin vapari-ihmeeseen" kyselyä ja renkaanpotkimista tuli mutta ei oikein tahtonut kunnon ostajakanditaattia ilmaantua. Sitten pienen tauon jälkeen pistin uudestaan ilmoituksen ja johan napsahti. Kaupat tuli.

Osteleen!

Sitten autokaupoille, ideana oli ostaa joku parin sadan euron rupsutin millä ajella potkiskelemaan rauhassa renkaita. Kyllä kyllä, kerkesin päivän olla ilman autoa (Sunnuntai) ja Maanantaina olikin jo uusi kippo sitten pihassa.


Kaupasta tarttui nimittäin musta pappamallinen vuoden 99 saab 9-5 käteen. Kilometrejä mittarissa oli 256t. Nopeasti tarkastettuna pellit olivat kunnossa, kytkin finaalissa, alusta hirvittävän löysä ja moottoriin ei oltu tehty huohotinremonttia. Noh välirahaa jäi viitisen tonnia edelliseen joten kaupat tuli.

Sitten alkoikin osien hakeminen ja hamstraaminen. Tarkoituksena on rakentaa kone uudestaan ja vaihtaa alustan kuluneet osat uusiin tai parempiin.