Koneen vaihtoa
Koneen vaihtoon varattu pitkähkö viikonloppu tuli sitten eteen. Autot täyteen työkaluja ja tallille päin ajelemaan. Perjantaina päästiin aloittelemaan hyvissä ajoin n. klo 14:00. Ei kun auto vaan nosturiin ja aloittelemaan. "poista akku" siitä lähtee.
paketti alas
Tarkoitus oli tiputtaa koko kone apurunkoineen päivineen alakautta ja nostaa kori ylös. Ensin nesteet ulos ja sitten piuhoja ja letkuja irroittelemaan. Ratti suoraan ja pultti irti kuskin jalkatilasta. Bensatukki irroitettiin kokonaisena koneesta koska ei ollut sopivia putkipihtejä putken aukaisemiseksi eikä viitsitty ruveta ruuvimeiseleiden kanssa pelleilemään.
Kaikki mahdollinen autoon jäävä irti ja syrjään ja koneen mukana tulevat kamat mm. koko johtosarja eculta + jarrutehostimen säiliö koneen päälle. Downpipe irti, kiilat koneen ja apurungon väliin ja sitten irroittelemaan konetta rungosta (ylämomenttituki, ratti ja vaihteensiirtäjä) ja apurunkoa autosta.
Apurunko on käytännössä 6 pultilla kiinni autossa. Moottorin korvakkeista norsu roikottamaan koko pakettia ja pultteja availemaan. Norsun varpaille laitettiin lastauslava ottamaan konetta vastaan.
Ilmastoinnin kompura jää korin mukaan ja aiheutti "hieman" päänvaivaa. WIS mukaan se on kahdella pultilla kiinni, todellisuudessa kolmella. Noh kolmannen pultin löydyttyä piti yrittää pitää huoli että se mahtuu koneen ja korin välissä oleskelemaan kun kone lähtee laskeutumaan.
Vetarit pitää nykästä pyörän navan läpi, apparin puolen vetari tuli kevyesti kuminuijalla naputellen mutta kuskin puolen vetari olikin sitten oikein huolella jumissa. Isoin leka pajalla sai lähinnä aikaan sen että vetarin päästä kierteet mynnähti mutta vetari pysyi paikallaan. Vasta ISO ulosvetäjä ja iskevä paineväännin sai vetarin irtoamaan booreiltaan. Oheisharrastuksena sitten olikin rälläköidä ja viilailla vetarin pään kierteet siihen kuntoon että ne taas hyväksyvät pultin.
Kun apurunko oli irroitettu autosta alkoi varovainen koneen laskeminen alaspäin, pari senttiä kerrallaan ja tarkasti kiristyviä piuhoja etsiskellen. Perjantaina kymmenen aikaan iltasella kone sitten lepäsi apurunkoineen norsun varpailla.
Purkua ja Kasausta
Lauantaina oli ohjelmassa purkaa vanha kone apulaitteista, siirtää se pois apurungon päältä ja heittää uusi kone paikalle.
Uusi kone sai kannen paikalleen ja nokat ajoitettiin. Speedpartsin nokkapyörät osoittivat jälleen kerran surkeutensa, tälläkertaa säädettävät nokkapyörät eivät suostuneet säätymään. Suunnittelussa välys pyörän rattaan ja keskion välissä on jätetty niin pieneksi että käytännössä sininnen tönign väri syö sen kokonaan ja ratas ei säädy. Eli säädettävät pyörät jotka eivät säädy.
Pylväsporakoneeseeen pyörä kiinni, ulkokehä irti ja viilalla sorvaamaan kamaa pois sisäkehältä niin pitkään että pyörä rupeaa toimimaan. Tähänkin sai aikaa menemään.
Apurungon köllötellessä lattialla vaihdoin samalla uudenpaa puslaa etutukivarteen, tietenkin unohdin että olin ostanut sekä etu että taka puslat tähän ja vaihdoin vain toiset. Noh jää tekemistä sitten muillekin viikonlopuille. Samalla vaihdettiin kallistuksen vakaaja eteen, orkkiksen tilalle tuli -04 vuoden malli mikä on pari mm paksumpi.
Vanhasta koneesta irroitettiin kansi sekä laatikko ja kamat nostettiin pois apurungon päältä. Loppupeleissä jäljelle jäi hyvin vähän tavaraa.
Uusi kone ajeltiin norsun eteen, norsulla surkean näköisenä köllöttävä tyhjä apurunko nostettiin syrjään ja uusi kone ilmaan. Apurunko takaisin alle ja kone laskettiin apurungon päälle.
Sitten vauhtipyörä paikalleen ja kytkimen keskitys alkoi. Motonetin keskitystyökalu lenti heti pakkauksesta tultuaan suoraan roskiin ja keskitykseen käytettiin tonnarin kytkinakselia, hyvin toimi. Kykä paikalleen ja sitten laatikko ohjuritappejen avulla kiinni koneeseen.
Kone kiinni apurunkoon seuraavaksi ja sitten apulaitteiden ja imarin kiinnitäminen uuteen koneeseen.
Kun riittävästi roinaa oli koneenkyljessä kiinni ruvettiin pakettia sovittelemaan takaisin autoon. Ilmastoinnin kompura osoitti taas hankaluutensa, kovine putkineen se ei oikein suostunut yhteistyöhön ja aikaa taas vaihteeksi paloi. Lauantain päätteeksi oltiin saatu nostettua kone apurunkoineen takaisin autoon ja apurunko kiinitettyä runkoon.
Sunnuntai aamuna ajateltiin vaihtelun vuoksi vähän purkaa takapäätä ja vaihdettiin takapään etumaiset puslat. Samalla kävi ilmi että kuskin puolen takimmaiset puslat ovat käsittämättömän surkeassa kunnossa, nekin pitää siis vaihtaa jossainvälissä. Samalla vaihtui myös takimmainen kallistuksenvakaaja -04 malliin.
Päivällä sitten saapui helsingistä vähän vahvistuksia kokoamiseen ja ensimäiseksi purettiin eilisen illan ilmastointihässäkän aiheuttamat letkumysteerit ja laitettiin putket oikeille paikoillen. Tämän jälkeen alkoikin sitten hirvittävä letku ja piuhasavotta. Tässä vaiheessa oli jo kohtuu zombie olo, remonttia takana semmoiset 30 tuntia erittäin vähäisillä yöunilla ja tieto että tallin olisi oltava maanantaina vapaana. Tässävaiheessa myös kameran muistikortti täyttyi.
Kytkin ilmattiin ja vaihdekeppi kalibroitiin kohdalleen, tosin nyt kävi ilmi että keppi on hieman liika pystyssä jolloin pakkilukko vähän estää vitoselle vaihtamista käytännön tilanteissa, pitänee siis suunnata uudestaan myöhemmin.
Seuraava iso ongelma olikin sitten öljyproppu. Klubin myyjäisistä oli mukaan tarttunut aeron öljypohja joka oli uudessa koneessa kiinni. Pohja on ilmeisesti suoraan tehtaalta ja kävikin ilmi että alumiiniseen öljypohjaan tehdään 16mm reikä 1.5 kierteillä johon sittne laitetaan helixi sisälle joka supistaa reijän 14mm/1.5mm propulle sopivaksi. Ilmeisesti siksi että alumiini on pehmeää ja näin öljypohja kestää aukomista paremmin.
Tietenkään ei ollut tuota helixiä ja sopivasti 16mm kohdalla vihuu metrisessä pultissa kierre isommaksi. Sunnuntaina iltasella ei tietenkään ole mutterikaupat auki jotenka soittelukierros alkoi, onneks sitten löytyi kaverin miljoonalaatikosta sopiva proppu ja homma pääsi jatkunmaan.
startti
Kun kaikki letkut ja piuhat oli paikallaan ja autossa nesteet niin sitten olikin jo koneen käynnistäminen edessä. Hermostutti aivan tolkuttomasti, vanhasta moottorista oli jäljellä lietteinen lohko tallin kulmassa ja b-suunitelmaa ei käytännössä ollut jos jokin menee mekaanisesti katastrofaalisesti vikaan. Ensin pyöriteltiin starttia ilman bensapumpun relettä ja syktäkassua niin että saatiin öljyä kiertämään koneeseen, ja samalla huomattiin ettei öljynpaineanturin piuha ole paikallaan. Sehän on tietenkin helpossa paikassa melkein keskellä lohkoa koneen takana, Artturin loistavan käsiakrobatian tuloksena anturi saatiin kiinni ja sitten lisää starttia pyörittelemään.
Kevyen pyörittelyn jälkeen bensapumpun sulake kiinni ja virrat päälle, bensatukkiin hurahti paineet. Tässävaiheessa myös omistajan paineet pyöri varmaan siellä 200/150 tietämissä, hermostutti niin perkeleesti. Sitten starttia, kone hörähti käymään, eikä vikakoodeja näytöllä.
Tyhjäkäynnillä lämmöt ylös niin että termari aukaisee vedenkierron jonka jälkeen lämmöt tasaantuivat. Hetken pyörittelyn jälkeen annettiin koneen jäähtyä ja ruuvailtiin muovit ja renkaat paikalleen. Autossa oli ennen remppaa vihreät nesteet, ensimäinen startti tehtiin lisäämällä pelkästään vettä eli samalla huuhdeltiin loput vihreät pois järjestelmästä. sitten punaiset nesteet tilalle ja auto taas käyntiin.
Käyttelyn jälkeen piti kävästä pienellä lenkillä tallin ympäri. Muuten kaikki pelasi hyvin mutta transitio loadilta tyhjikselle esim risteyksiin ajettaessa oli vähän hukassa ja auto sammahteli.
Tämä johtuu tosin uusista nokista ja ajoitukista ja oli jotakuinkin odotettavissa. Softa adaptoi itsensä parissa päivässä ja nyt kone pelaa normaalisti. 39h väkertämisen jälkeen, tallia siivottiin nätinpään kuntoon ja sitten kotiin nukkumaan.
Uusi kone tuntuu jotenkin kevyemmältä eikä jakopää enään romplota. Seuraavaksi sitte sisäänajon jälkeen mineraalit pois koneesta ja normaalit öljyt sisään.
Iso hanska STCF jätkille avustuksesta: JouniU, AiM, Hook, Sonmh, Vigge. Ja Pimilialle tallista ja auttamisesta.
